Ravitsemuksen perusteet

Ravinnolla on tärkeä merkitys kissan terveydelle ja hyvinvoinnille. Tasapainotettu ruokavalio on myös tärkeä aktiivisen ja terveellisen elämän osatekijä.

Proteiinit
Kissa on lihansyöjä, jonka vuoksi se tarvitseekin ruokavalioonsa runsaasti proteiineja. Proteiineista kissa saavat tärkeitä lihaksiston rakennusaineita sekä energiaa. Proteiineilla on myös muita merkittäviä tehtäviä kissan aineenvaihdunnan toiminnoissa.

Proteiinit ovat kaikkien solujen rakennusainetta ja suurin osa solun kuivamassasta koostuu proteiineista. Tämän lisäksi proteiinit suorittavat lähes kaikki solun toiminnot ja ovat siten välttämättömiä elintoiminnoille. Proteiineja tarvitaan muun muassa typpi-, neste-, happo-, emäs- sekä kaliumin ja natrium tasapainon ylläpitämiseen. Proteiinit mahdollistavat solujen liikkumisen, yhteenliittämisen, signaalivälityksen ja immuunipuolustuksen.

Rasvat
Rasvoista kissa saa energiaa. Lisäksi rasvat suojaavat elimiä, eristävät lämpöä sekä edistävät rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä elimistöön. Rasvasta kissa saa välttämättömät rasvahapot, jotka ovat tärkeitä ihon ja turkin terveydelle sekä munuaisten toiminnalle.

Hiilihydraatit
Hiilihydraatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatti on yksi kolmesta perusravintoaineesta. Sulavat hiilihydraatit antavat kissalle energiaa ja sulamattomat hiilihydraatit auttavat ravintoa kulkemaan suolistossa ja parantavat näin ruoansulatusta.

Vesi
Muista aina pitää kissasi saatavilla raikasta vettä. Vesi on kaikille elollisille tärkeä ravintoaine. Se muun muassa kuljettaa muita ravintoaineita, toimii lämmönsäätelijänä sekä vaikuttaa kuona-aineiden poistumiseen.

Vitamiinit
Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joita kissan elimistö tarvitsee päivittäin normaaleihin fysiologisiin toimintoihinsa. (Kivennäisaineet ja hivenaineet sitä vastoin ovat epäorgaanisia aineita.)

B-ryhmän vitamiinit sekä C-vitamiini ovat vesiliukoisia. Vesiliukoiset vitamiinit toimivat pääasiassa kudosnesteissä, seerumissa ja solujen välisissä nesteissä. Myös solujen vesiliukoiset sisäosat tarvitsevat vitamiineja. C-vitamiini on tärkein solunsisäinen vesiliukoinen antioksidantti.

Rasvaliukoisten ryhmään kuuluvat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Rasvaliukoiset vitamiinit eivät erity virtsaan kuten vesiliukoiset. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat maksaan ja elimistön rasvakudokseen.

Kivennäisaineet
Kivennäisaineet ovat ravinnon mukana saatavia alkuaineita. Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisiin ja mikrokivennäisiin eli hivenaineisiin sen mukaan, paljonko niitä esiintyy elimistössä.

Kivennäisiä tarvitaan elimistössä kolmenlaisiin tehtäviin:

• Kudosten rakennusaineiksi (kalsium, fosfori, magnesium, pii ja rikki)
• Kudosten ja kudosnesteen osmoottisen paineen (solujännite) ja kalvojen läpäisevyyden säätelyyn (natrium, kalium, kloori, kalsium ja magnesium)
• Katalysaattoreiksi entsyymi- ja hormonisäätelyyn (rauta, koboltti, sinkki, mangaani, molybdeeni ja seleeni)